torstai, 19. lokakuu 2006
Pulmalelut
Pulmalelut ovat raivostuttavan ihania. Vanhemmillani on tapana ostella
silloin tällöin (esim. jouluksi) uusia pulmaleluja itselleen tai
veljilleni. Myös veljet hankkivat toisinaan uusia pulmia ratkottaviksi.
Mieheni on myös innostunut niitä pulmia pähkäilemään ja onkin vähän
turhankin taitava siinä hommassa. Minä olen ihmetellyt yhtä
naruhässäkkää meidän hyllyssä jo pitkään, mutten ole jaksanut sitä
juuri yrittää avata. Tällä viikolla puhuin veljen kanssa puhelimessa ja
näpräilin samalla aikani kuluksi pulmalelua toisella kädellä.
Vahingossa se naru nytkähti eteenpäin. Tänään sitten katselin
naruhässäkkää enempi, taaskin tosin muun puuhan ohessa. Lopulta päätin,
että kyllä sen narun on ulos tultava ja keskityin naruhässäkkään
täysillä. Pienen tuskailun ja marmatuksen jälkeen naru oli miltei irti.
Ja kun vielä vähän aikaa puhkuin ja puhisin, niin sieltähän se
luiskahti ulos. Tiedän jopa suunnilleen, kuinka se tapahtui - voisin
osata tehdä saman uudestaankin. Ärsyttävää oli, mutta ah, niin hauskaa!
;)
Kommentit