Huomenna töihin... On tämä mielenkiintoista. On ollut tosi pitkä tauko töistä. Harvemmin minä näin pitkään sairastelen. Vieläkin on ihan onho olo, mutta yritän selviytyä. Teenhän onneksi lyhyttä työpäivää. Ja yritän ottaa mahdollisimman rauhallisesti töissä.

Antibiootti, jota syön, on minulle ihan uusi tuttavuus ja sangen positiivinen sellainen. Ei mitään sivuvaikutuksia. Mistään ei huomaa, että olen antibioottikuurilla. Tämä on aivan uutta! Sitä paitsi kuuri on jytyä ainetta. Sitä on vain kuusi tablettia, joista kaksi meni ekana päivänä ja muina päivinä yksi. Eli olen jo ennen joulua kuivilla kuurista. Uskomatonta! Olen suorastaan riemuissani! Toivottavasti kuuri myös todella tehoaa, että olo kohenisi. Vielä ei mitään merkittävää muutosta ole tapahtunut, mutta eipä toki olla huonompaankaan päin menty. Uskon, että tämä tästä iloksi muuttuu.

Mies on rukannut tietokonetta koko päivän. Se takkuaa. Onneksi se on kone, jota ilman vähän aikaa pärjäilee. (Tunnustan, meillä on viisi tietokonetta: minulla yksi ja miehellä neljä. Mutta hän tarvitsee ihan työnsäkin puolesta koneita.)

Minä en ole vielä ostanut miehelle lahjaa, vaikka kaikille muille jo on. Mutta kun muut lahjat ostimme yhdessä ja sen jälkeen olen maannut kotona sairastamassa... Menen torstaiaamuna ennen töitä ostamaan miehen lahjat. Ehdin vielä. Ja ehtiipä tuo mieskin. Eipä ole hänkään ehtinyt minulle vielä mitään hankkia. On itsekin kipeä.

Aatonaattona teemme perinteisen lahjarundin eli ajelemme useamman paikkakunnan kautta ja tiputtelemme ystävien ja sukulaisten lahjat + kortit perille. Se on mukava päivä! Näkee paljon tuttuja ja ehtii vaihtaa vähän kuulumisiakin.

Kävin pitkästä aikaa blogilistalla ja huomasin hämmästyksekseni, että minulla on taas uusi tilaaja. Hassua, että nämä omituiset höpinäni jaksavat kiinnostaa, mutta olen todella otettu. Terveisiä vain kaikille tilaajille ja muillekin lukijoille! :)

Nyt hipsin tutimaan. On väsy ja sairas karhunpoikanen tarvitsee unta. Hyvää yötä!