Viime yönä jäipi unet vähän vähille. Kömmähdin petiin ennen yhdeksää, sillä tiesin, että aamulla pitää nousta 5:30. Vaan kävipä sitten niin, että ensin ei tullut uni. Sitten heräsin kahdesti yön aikana vessaan. Ja sitten jälkimmäisen vessareissun jälkeen uni alkoi taas kartella minua. Yritin rentoutua ja saada unen päästä kiinni, mutta turhaan. Päässäni soi Samuli Edelmanin "Ruma mies". Se tulee Novalta koko ajan, joten se ei voi olla tarttumatta. Aamulla oli sitten höttöinen olo, joka tietenkin on vain pahentunut päivän mittaan. Olen ihan kuutamolla tällä hetkellä. Yritän pysyä hetken vielä hereillä, ettei unirytmi ihan sekoa, sillä huomenna on paljon myöhäisempi aamu ja myös myöhäisempi ilta.

Kiitän muuten mukavista kommentoinneista edelliseen postaukseen. Yleensäkin kommentit piristää mieltä, mutta täytyy sanoa, että nyt tuli harvinaisen hyviä tuumooksia. Sellaistahan tämä elämä on. Joskus jurnuttaa ja tuntuu siltä, että kaikki on päin mäntyä. Ja kohta taas huomaa, että mullahan on elämässä vaikka mitä asioita hyvin, joten ei muuta kuin eteenpäin! Soitin kaverille, kun olin vähän rauhoittunut, ja onnittelin kovasti. Juteltiin melkein tunti. Oli ihanaa kuulla hyvän ystävän kuulumisia pitkästä aikaa. Tää vauvajuttu on kyl oikeesti tosi hieno asia!

Huomiseksi on luvattu kylmää... Kuinkahan kylmää mahtaa olla?! Jäädynköhän mä? Tänään jo ulkoillessa tuli tosi vilu. Tais itse asiassa leuka ja toinen poski vähän ottaa kylmää... Nyt pitää olla tarkkana, ettei tuu paleltumia!

Mies tuloo kohta kotia. Ihanaa! Se saa sit mua vähän paijailla ja piristää. Ihanaa jakaa jonkun kanssa päivän kuulumisia. On tää parisuhde-elämä vaan musta kivempaa kuin se aika, jolloin olin yksin - vaikka oli siinäkin elämässä puolensa. Mutta tuo kultapossukka on kyllä semmoinen, että pois en vaihtais!!! :)