Olinpa sitten työterveystarkistuksessa. Se tuli vähän noin niinkuin yllättäen. Luulin, ettei minun edes tarvitse mennä. Vaikka näin jälkikäteen ajatellen, minulla oli kyllä tosi kivaa terveystarkistuksessa. Siellä minua haastateltiin etukäteen täyttämäni kaavion pohjalta. Sitten katsottiin verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini. Sain valita, haluanko tehdä kuulo- ja näkötestit. Tietenkin halusin! Sitten minulta kysyttiin, haluanko tehdä kakkostyypin diabetes testin - semmoisen kirjallisen. Halusin senkin! Ja sitten oli lisää jutustelua.

Oli kiva kuulla, että olen noin peruskunnoltani ihan terve. Näkö ja kuulo olivat hyvät. Hemoglobiini hyvä, joskin tässä vaiheessa kiertoa minun omiin arvoihini nähden alhainen. Verensokeri hyvä, kaksi tuntia ruokailun jälkeen. Verenpaine alhainen, yläpaine jopa vähän turhan alhainen. Terveydenhoitaja kysyikin, jotta huimaako minua joskus. Siihen tuumasin, että kyllähän sitä, jos äkkiä nousee, niin silmissä vilisee mustia pisteitä ja kävelen päin seiniä tai ovenkarmeja. Ei kuitenkaan vaarallista. Minulla ei myöskään ole riskiä sairastua seuraavan 10 vuoden aikana aikuisiän diabetekseen.

Ihanaa tietää olevansa perusterve, kun välillä sitäkin tulee epäiltyä, kun muuten sairastan niin pahuksen paljon. Mulla on kai vain huono vastustuskyky ja huono tuuri, että saan kaikki flunssat, mahataudit ja tapaturmat niskaani.

Ja nyt...tämä terve nuori nainen lähtee painamaan duunia.

Hyvää työ/vapaapäivää kaikille!